Nokkakiven Puiston jälkeen ajelimme kylpylähotelli Peurunkaan Laukaalle 18.7.2015. Oma mielikuvani Peurungasta on perustunut aina sille, että ihmiset käyvät siellä kuntoutuksessa. En siis osannut edes ajatella kyseistä paikkaa kivana perhelomakohteena. Pihaan ajaessa olikin melkoinen yllätys, kun tajusimme paikan sijaitsevan todella kauniin järven rannalla keskellä kauneinta Suomen luontoa. Rauhallinen sijainti antoi mitä parhaimman ympäristön lepäämiselle ja akkujen lataamiselle. Olimme varanneet huoneen päärakennuksesta ja se oli oikein sopivan kokoinen kolmen ihmisen majoittumiseen sekä erittäin siisti. Iso parveke järvimaisemalla antoi viimeisen silauksen tyytyväisyyteen. 

IMG_9522.jpg

 

Kylpylä ja urheilua

Peurungan kylpyläpuoli näytti melko uudelta ja kunnostetulta. Se olikin erittäin toimiva ja pidimme kylpylästä todella. Pienelle uimataidottomalle löytyi kaksi sopivaa allasta. Porealtaita oli myös kaksi ja kunnon kuntouintiakin pääsi vetämään vastavirtaradalla. Tilaan oli saatu myös kaksi vesiliukumäkeä, vesiesterata, erillinen kuntoutusallas, kylmävesiallas ja lämminvesiallas. Kylpylää käyttäessä katosi kyllä kaikki matkaväsymys, mahdollinen kiukku ja stressi. Kaikilla oli erittäin kivaa ja pelkkää hyvää sanottavaa on paikasta. 

Peurunka tarjoaa myös muita urheilumahdollisuuksia kylpylän lisäksi, kuten kuntosalin ja keilauspaikan. Näitä emme lähteneet nyt itse kokeilemaan. Puolisoni innostui kuitenkin meille uudesta lajista nimeltä frisbeegolf. Kylpylähotellin maastosta löytyi nimittäin 20-väyläinen frisbeegolf -rata ja kylpylän kassalta sai vuokrata frisbeet 5 euron hinnalla. Kokeilu johti omien frisbeeden ostamiseen ja harrastuksen aloittamiseen laajemmin. 

IMG_9520.jpg

Tarkoituksenamme oli myös vuokrata soutuvene tai kanootti hotellin rannasta. Muistaakseni päivähinta tälle oli noin 10 euron luokkaan. Valitettavasti emme tätä kuitenkaan ehtineet toteuttaa, sillä sunnuntaina aamulla lähdimme käymään pikaisesti läheisessä kotieläinpuistossa, josta sain sitten koiran puremahaavat jalkoihini jo ennen pihaan pääsyä. Haavoja paikattiin paikallisessa terveyskeskuksessa, jotta pystyisimme jatkamaan lomaa vielä. Kyseinen kotieläinpiha oli lopettamassa toimintaansa kesän 2015 jälkeen ja eivät ilmeisesti välittäneet enää ottaa vieraita, mutta emme silti osanneet odottaa mitään koirahyökkäystä portilla. Sunnuntaihin mahtui kyllä hyvääkin, sillä terveyskeskuskäynnin jälkeen päädyimme Laukaan satamaan kahville. Oli todella upea keli ja terassilla istuessa nautimme jäätelöstä sekä upeista järvinäkymistä. Satamassa on myös lasten leikkipaikka. Kävimme myös ostamassa puuttuvia matkailutavaroita paikallisesta sekatavarakaupasta nimeltä Ale-Makasiini. 

Jyväskylän läheisyydessä matkatessa saimme useaan otteeseen todeta, että alueella on paljon samoja kadunnimiä ja pitää olla navigaattoriin niitä laittaessa todella tarkka aluetarkennuksesta. Esimerkiksi etsimme pitkään kirpputoria Laukaan keskustastasta, koska navigaattoriin syötetty osoite meidät sinne ohjasi. Loppujen lopuksi netistä löysimme tiedon, että tuo kirpputori sijaitseekin noin 35 km Jyväskylään päin eri paikassa, mutta kadunnimi on täsmälleen sama. Samalla tavalla tarkkana sai olla myös Nokkakiven Puiston ja kotieläinpihan osoitteen kanssa. Hassu alueellinen seikka, johon emme muualla ole matkatessa törmänneet :)

IMG_9595.jpg

Hilarius Hiiren kylä

IMG_9542.jpg

Peurungan vieressä hotellialueella sijaitsee Hilarius Hiiren kylä. Saatatte muistaa tuon hahmon 90-luvulta telkkarista, jolloin sitä näytettiin yhtenä lastenohjelmista. Lapsemme on katsonut Hilarius Hiiren musiikkivideoita Youtuben kautta ja tämä vierailuosuus olikin tästä johtuen erittäin suosittu. 

Nimi Hilarius Hiiren kylä on aika harhaan johtava, koska kyseessä on oikeasti yksi talo ja sen pieni pihapiiri. Oikea termi olisikin mielestäni Hilarius Hiiren koti tai talo. Katsoessa kylää lippuvaunun kohdalta, tuntuu pääsylipun hinta nopeasti aivan liian korkealta. Meillä liput kuuluivat hotellihuoneen hintaan (kesän tarjouspaketti), joten luonnollisesti menimme sisälle ensivaikutelmasta huolimatta. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että koko päiväksi oli lapsille järjestetty erilaista ohjelmaa, johon sai osallistua. Tyttömme puuhasi innoissaan mukana tanssi- ja jumppatuokioissa. Lipun hintaan kuului myös noin 30 minuuttia kestävä musikaali / teatteriesitys nimeltä Hilarius Hiiri ja Suuri Sirkusseikkailu. Jopa aikuisena olin sitä mieltä, että pienen budjetin esitykseksi tuo oli erittäin mukaansa tempaava ja näyttelijät onnistuivat suorituksissaan. Järjestetyn ohjelman ja hahmojen jatkuvan läsnäolon kautta käynnistä muodostuikin ikimuistoinen visiitti meidän lapselle. Hän pääsi halaamaan ja kävelemään käsikädessä Hilariuksen kanssa moneen otteeseen. Myös Loru-Liisan kanssa hän sai värittää pitkän aikaa ja sirkustirehtööri tuli mukaan soittamaan rumpuja. Hilarius Hiiren talossa sisällä ei paljoa itsestään ollut virikkeitä, mutta hahmojen, lasten rumpusetin ja pienen pallomeren ansiosta tyttömme viihtyi sielläkin melko paljon. Ulkona pääsi kokeilemaan traktorin kyydissä istumista, leikkimään keinuissa / hiekkalaatikossa, pomppimaan pomppulinnassa tai vierailemaan kauhukellarissa. Aittoihin ei valitettavasti päässyt sisään leikkimään; ovelta saattoi vain katsella sisustusta, eikä tämä jaksanut lasta kiinnostaa. Pääsimme samalla hinnalla vielä seuraavana päivänä käymään kylässä uudelleen, mutta tuolloin tyttö ei enää jaksanut kuin hengata Hilariuksen kanssa. 

IMG_9570.jpg

 

IMG_9527.jpg

Kolme päivää rauhaa
Olimme alun alkaen varanneet hotellihuoneen kahdeksi yöksi. Heti ensimmäisenä päivänä päätimme kuitenkinkin, että yövymme kolme yötä Peurungassa ja luovumme aiemmin suunnittelemastamme Seinäjoen pysähdyksestä. Tämä päätös oli täysin oikea. Peurungassa koimme, että saimme täysin vastinetta rahoillemme ja majoitus oli loistava. Tekemistä riitti koko perheelle ja syöminenkin oli buffettyylillä riittävän edullista. Pitäisi varmaan osata sanoa jotain parannettavaakin, mutta en sitä nyt tähän ala väkisin keksimään. Lähtiessämme totesimme yhteen ääneen, että taidamme tulla tänne uudestaan joku kesä vielä pidemmäksi aikaa. Käänsimme auton nokan kohti Ähtäriä ja Tuurin kyläkauppaa. Näistä seuraavassa kirjoituksessa taas enemmän.